Vaihtuukohan mulla fontti... Noh, vaihtuu jos vaihtuu.

Eilen kävi kavereita kylässä ja saunottiin ja juteltiin. Teki aika hyvää, ne palautti mut maan pinnalle jotten taas särkis itteeni miesten takia. Miksi aina, ja tarkotan AINA ihastun sellasiin naisten miehiin jotka vaan leikkii eikä tarkota sitte loppupeleistä yhtään mitään yhtään millään...? Eihän sitä tietty tiiä jos tämä yks tapaus olis ehkä jopa poikkeus, mutta tytöt oli sitä mieltä, että jos se oikeesti tykkää musta, niin kyllä se siinä vaiheessa tulee vaikka kukkapuskan kanssa mun oven taakse seisomaan. Ja niinhän se menee. Pitäis osata olla jääkuningatar nyt, pistää kaikki vähäisetki tunteen rippeet syrjään ja hävittää ne kokonaan! Sitte vasta ku se osoittaa olevansa oikeasti kiinnostunut, niin sitte vasta saa ruveta iteki tuntemaan. Ja silti, ku tänään aamulla heräsin, niin kukahan se taas oli ensimmäisenä mielessä? Osasin tosin nopeasti hävittää ne kaikki mielikuvat, ja tänään pitäis osata olla pois myös naamakirjasta ettei mene surffaileen sen sivuille ja kattelemaan kuinka monen naisen kanssa se on taas ystävystyny. Kyllä sitä osaakin olla välillä tyhmä ja huono ihminen itteensä kohtaan! Pitäis osata suojella itteensä, pitäis kasvattaa jonkulainen suoja-aita tuon sydämen ympärille. Pitäis myös osata karttaa sellasia miehiä kenen otsassa suoraan sanottuna lukee "broken heart" (S:lta lainattu ilmaus, kun näki tyypin kuvan). Takasi töihin. Jaksais kyllä näitäkään tehä, ei kiinnosta. Ens syksynä uudet kuviot, voin melkeen sen luvata itelleni tässä ja nyt. Sitä on kuitenki NIIN kauan miettiny, niin eiköhän se tästä vielä toteudu.